Marin on pissis, Stubb on pyrkyri, Halla-aho on mörkö ja Ben Zyskowicz on juutalainen. Näinkö politiikasta puhutaan? Kultakalani ei muista mitä eilen söi, joten se ei voi sanoa olenko hyvä kokki vaiko en. Sen mielipide perustuu täysin tämänhetkiseen ensivaikutelmaan minusta. Politiikan viisastelijat potevat myös samankaltaista dementiaa, varsinkin Sanna Marinin kohdalla. He muistavat vain kuinka Marin tanssi eräänä heinäkuisena viikonloppuna. Tärkeintä heille on, kuka Marin on eikä mitä hän teki. Kriitikot muistavat hänet pissiksenä ja puolustajat taas urheana uhrina, joka vain halusi säteellisen valoa elämään. Oi julma maailma. 

Onhan persoonnallakin merkitystä. Se auttaa meitä ennustamaan henkilön rehellisyyden. Totta kai persoonasta saa puhua, mutta se pitää silti yhdistää politiikkaan. On osoitettava, että poliitikon persoona aiheuttaa haittaa yhteiskunnalle. Mallia pitäisi ottaa oikeusfilosofiasta. Nimittäin oikeuden edessä asianomistajan on osoitettava, että syytetty on aiheuttanut hänelle haittaa. Muuten asianomistajalla ei ole puhevaltaa (locus standi). Jos näin on, tuomioistuin ei ota asiaa käsittelyyn. 

Yhtä lailla keksimäni politiikan tuomioistuin ei ota Marinin tanssimista käsittelyyn ellei kriitikko pysty osoittamaan, että siitä koitui selkeää haittaa Suomelle. Sen jälkeen minä nostan syytteen kriitikkoa vastaan ja väitän, että kriitikko on aiheuttanut Suomelle haittaa. Hänen herkkä liipasinsormensa on vääristänyt Marinin imagoa ja täten aito kritiikki on hukkunut ja unohtunut. [1]  Kun emme muista Marinin aitoja väärinkäytöksiä, emme opi.

Ymmärrän, että kriitikot eivät täysin ymmärrä uutta tuomioistuinta. Totutteluun he tarvitsevat vielä aikaa. Eikä tuomioistuimella olekaan tarpeeksi ennakkopäätöksiä. Näytänpä siis mallisuorituksen. 

Osoitan, että Marinilla on tapana jättää varoitukset huomiotta ja reagoida vasta, kun on liian myöhä. Käyttäytymismalli on varsin selkeä. Ensin noin vuosi ennen kriisiä julkiseen keskusteluun tulee varoitus. Marin ei tee asialle mitään. Seuraavaksi kun muut poliitikot alkavat pyytää ratkaisuja, Marin edelleen torkuttaa herätyskelloaan. Vasta hetki ennen kriisiä Marin reagoi, mutta silloin on jo liian myöhäistä. Hän tekee sen, jonka voi enää tehdä. Lopuksi Marin syyttää jotain muuta sotkusta. Esitän neljä eri tapausta osoittaakseni, että käytös on toistuva.

Selkein tapaus oli vuoden 2022 ja 2023 välisen talven energiakriisi. Kaikki alkoi kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Joukko Aalto-yliopiston tutkijoita tarttui heti toimeen ja kirjoitti riskianalyysin Suomen energian huoltovarmuudesta. [2] [3] He tajusivat, että Venäjä saattaa sulkea maakaasuhanansa painostaakseen Suomea. He lähettivät analyysin hallitukselle ja varoittivat seuraavan talven energiakriisistä. Hallitus ei tehnyt mitään. 

Hyvin nopeasti kansakin ymmärsi riskin ja toukokuussa, muutama kuukausi Venäjän hyökkäyksen jälkeen, energiakriisistä kirjoitellaan lehdissä. [4] Silloin olisi Marinin viimeistään pitänyt ottaa riski vakavasti ja delegoida elinkeinoministerinsä pohtimaan ratkaisuja. Aikaa olisi ollut vielä yli puoli vuotta. Mitään ei kuitenkaan tehty. Juhannushan jo häämötti. 

Vasta palattua kesälomilta syyskuussa Marin aloitti keskustelemaan asiasta. Hallituksen budjettiriihessä Marin ja Saarikko kertoivat mahdollisesta sähkötuesta, veroalennuksesta ja sähköntuottajien windfall-verosta. [5] Tarkkoja tietoja he eivät antaneet, sillä kaikkia kolmea he vielä valmistelivat. Vai valmistelivatko?

”Missä ratkaisut viipyvät?” kysyivät eduskunnan jäsenet joulukuussa. Heidän joululoma oli pian alkamassa ja seuraava kokous olisi vasta helmikuussa. Silloin olisi jo liian myöhäistä, sillä uusien lakien toimeenpano menisi vähintään maaliskuulle. Keväälle. No lopulta viikkoa ennen eduskunnan viimeistä kokousta Työ- ja Elinkeinoministeriö ryhtyi  töihin. Siinä vaiheessa paine ratkaisulle oli niin suuri, että SDP:n eduskuntaryhmä ohitti puheenjohtajansa ja ehdotti hintakattoa. [6] Marinia varmaankin nolostutti ja hän yhtyi hiljaa ehdotukseen mukaan. Lopulta vuoden viimeisessä eduskunnan kokouksessa hallitus teki kolme ehdotusta, eikä esitystä. [7] Eduskunnalle kun ei voi antaa tulitikkuaskiin raapustettua ehdotusta äänestettäväksi. Pitää olla jotain konkreettista pöydällä.

Kaiken kukkuraksi Marin syyttää elinkeinoministeri Mika Lintilää. Hänellä oli kuulemma koko syksy aikaa tehdä asialle jotain. [8] [9] Lintilä laiskotteli koko syksyn. [10] Mutta jos Suomen vaikutusvaltaisin henkilö ei saa alaistaan töihin, niin vika on myös johdossa. Syy oli yksinkertaisesti vain se, että Marin ei ollut kirjoittanut asiaa prioriteettilistalleen. Eipä siis kukaan muukaan tehnyt niin. Fiasko päättyi helmikuun lopussa, kun eduskunta hyväksyi väliaikaisen sähköhyvityksen. [11]

Marin aiheutti välinpitämättömyydellään suomalaisille tarpeettoman kylmän talven ja ohuen lompakon. Se riittänee tuomioistuimelle antamaan minulle puhevallan. Jos tämä olisi vain yksittäinen tapaus, ei todistusaineistoa olisi tarpeeksi tuomioon. Antaisin Marinille anteeksi, mutta niin kuin George W. Bush kerran sanoi, “fool me once, shame on… shame on you. Fool me—you can’t get fooled again.” [12]

Toinen vastaavanlainen tapaus tapahtui vuoden 2021 kuntavaalien kanssa. Jo vuosi ennen vaalikevättä puolueet pohtivat, miten korona aikoo vaikuttaa kampanjointiin. [13] Yhdysvaltojen keskeisimmistä politiikan puheenaiheista oli tuolloin kirjeäänestys. Trump jopa ehdotti vaalien lykkäystä. [14] Kuka tahansa varteenotettava politiikan seuraaja mietti jo tuolloin seuraavan vuoden kuntavaaleja. Ei Marinin vielä silloin tarvinnut mitään päättää, mutta häntä kaukonäköisempi johtaja olisi lähettänyt oikeusministerin pohtimaan ja valmistelemaan ratkaisuesityksiä.

Marin ei niin tehnyt, ja vuoden 2020 syksynä oikeusministeri Anna-Maija Henriksson tyrmää kuntavaalien siirtämisen. Syksy meni ja talvi tuli. Oikeusministeriössä joukko virkamiehiä ehdotti Henrikssonille vaalien lykkäämistä uudelleen. [15] Ei kelvannut.

Maaliskuisen perjantaipäivän lopuksi THL:n johtaja Mika Salminen varoittaa, että kuntavaalien järjestäminen sinä keväänä on vaarallista. [16] No ei muuta kun osasto seis, miehet takaisin ja viikonlopuksi töihin. Nimittäin kahden viikon päästä lyötäisiin kuntavaalien ehdokkaat lukkoon ja vaalien lykkääminen olisi käytännössä mahdotonta. Töitä paiskittiin koko perjantai ja lauantai. Lopulta suurin osa puolueista hyväksyi lykkäämisen ja hallitus aloitti lakiesityksen valmistelun. [17] Kirsikkana kakun päällä Marin sanoi, että hänellä ei ollut sotkuun osaa eikä arpaa. [18] Fiasko päättyi viisi päivää ennen perustuslaillista katastrofia, kun Marin jätti eduskunnalle ehdotuksen äänestettäväksi. [19]

Mutta mikä katastrofi muka Suomelle olisi koittanut? Mitä haittaa varsinaisesti tapahtui? Yhteiskunnissa, joissa kansa ei voi luottaa instituutioihin, vallankäyttäjät painostavat opposition ehdokkaita jättäytymään pois vaaleista. Heidän ei tarvitse vaivautua tekemään vaalivilppiä, jos vastustajia ei ole. Tämän takia Suomessa ei saa jättäytyä vaaleista. Jos ehdokas on ilmoittautunut mukaan, hän ei voi edes itse jättäytyä vaikka aidosti haluaisi. Näin häntä on turha uhkailla, hän ei voi asialle enää mitään. 

Toisaalta jos kuntavaalien ehdokkaat olisi lyöty lukkoon ja vaaleja silti siirretty, olisi Henriksson joutunut mitätöimään ehdokkaat ja pyytämään heitä ilmoittautumaan uudestaan. Tämä ei olisi mikään helppo nakki. Pahimmillaan korstot olisivat lukeneet yhden ehdokkaan nimen julkaistusta listasta ja pysäyttäneet hänet uudestaan ilmoittautumasta. Eli Marinin välinpitämättömyys aiheutti riskin Suomen demokratian heikkenemiselle.

Arvoisa tuomari tämä ei ole vielä tässä. Kolmas kerta toden sanoo. Tutkijat ja päättäjät ulkomailla alkoivat kuiskailla toisilleen koronapassista, kun ensimmäiset kunnolliset vasta-ainetestit saapuivat keväällä 2020. [20] [21] Totta kai silloin ei vielä mistään oltu varmoja ja tutkijat pyysivät lisää aikaa. Marinilla oli paljon muutakin tehtävää. Hänen ei tarvinnut vielä lähteä hätiköimään, mutta valppaana politiikan seuraajana hän oli varmasti tietoinen koronapassista. 

Seuraavaan talveen mennessä Chile ja Israel olivat ottaneet koronapassin kaltaisen säännön käyttöön. [22] [23] Silloin ennakoiva johtaja olisi aloittanut valmistelut siltä varalta, että koronapassi oikeasti toimisi. Keväällä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ehdotti Marinille koronapassin valmistelua. [24] Marin sanoi jota kuinkin, että tyhmä idea ja tyhmä mies. Ei ollut kesää enää jäljellä, kun Orpon ajatus alkoikin näyttää ihan fiksulta. Miehestä en tosin tiedä. Marin aloitti elokuussa valmistelemaan ehdotusta. Silloin koronapassi oli käytössä Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Irlannissa ja jopa Bulgariassa. [25] [26] [27] [28] [29] [30] Mutta ei Ruotsissa. Hyvä Suomi!

Lopulta lokakuussa Marin rykäisee esityksen kasaan ja eduskunta äänestää sen puolesta. [31] Harmi, että kolme kuukautta myöhemmin THL:n mielestä koronapassia ei enää tarvita. [32] Jos ajatukseen oltaisiin tartuttu heti, olisi koronapassia voitu käyttää vähintään seitsemän kuukautta. Eli Marinin välinpitämättömyys aiheutti vähintään neljä kuukautta turhia rajoituksia suomalaisille. On silti nostettava hattua ja mainittava, että tällä kertaa Marin ei syyttänyt ketään. Ei edes itseään.

Viimeiseksi esitän tuomarille koronarokotesopan. Tarina on sama kuin ennen. [33] Hallituksella oli koko vuoden 2020 syksy aikaa valmistautua rokotteiden saapumiseen. Valpas johtajahan olisi pysäköinyt rekat rannalle niin, että kun laiva saapuu niin rokotteet lavaan ja menoksi. Kun laiva saapui satamaan vuoden lopussa, ei Marin ollut suunnitellut yhtään mitään. Kuulemma vika oli EU:ssa. [34] He eivät jakaneet rokotteita oikein.

Eiköhän käyttäytymismalli ole nyt jo selvä? Marin ei ennakoi. Hän toimii vasta, kun on pakko. Johtajan ei pitäisi keskittyä tähän päivään, vaan huomiseen, seuraavaan viikkoon ja vuoteen. Marin aiheutti välinpitämättömyydellään konkreettista haittaa Suomelle. Sillä on väliä, mutta ei sillä onko hän pissis vai ei. 

En halua enää lukea Marinin uhriutumisesta tai kritiikkiä hänen tanssimisestaan. Enkä jaksa aloittaa koko rumbaa uudestaa, kun seuraava Marinin kaltainen poliitikko nousee valtaan. Se kaikki loppuu, kun lopettaa mitäänsanomattomat kunnianloukkaukset ja aloittaa yhdistäämän politikon politiikkaan.

Viitteet:

1. Webley, K. (2024, tammikuu 25). Sanna Marin Is Still Dancing. Elle. https://www.elle.com/culture/career-politics/a46271349/sanna-marin-interview-2024/
2. STM. (2022, maaliskuu 16). Venäläisenergian loppuminen voisi leikata Suomelta myös muun tuontienergian – Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä ketjureaktio tarkoittaisi huoltovarmuudelle. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69935246/venalaisenergian-loppuminen-voisi-leikata-suomelta-myos-muun-tuontienergian-aalto-yliopiston-tutkijat-mallinsivat-mita-ketjureaktio-tarkoittaisi-huoltovarmuudelle?publisherId=37936456
3. Liski, M., Vehviläinen, I., Keppo, I., Lund, P., & Nokso-Koivisto, O. (2022, maaliskuu 11). Riskianalyysi: Varautuminen energiakriisiin Suomessa. Aalto-yliopisto. https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2022-03/Riskianalyysi-%20Varautuminen%20energiakriisiin%20Suomessa_VALMIS.pdf
4. Lassila, A. (2022, toukokuu 20). Venäjän sähköntuonnin loppumisella voi olla rajuja seurauksia. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/talous/art-2000008823734.html
5. Gråsten-Lahtinen, H., & Hanska, J. (2022, syyskuu 1). Marin: Kansalaiset voivat saada satoja euroja helpotusta sähkölaskuihin – lapsilisä tuplana, päiväkotimaksut laskevat. Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/90d6b1ff-bf6c-47a7-a806-500d92e27c0d
6. Ristamäki, J., & Ahonen, H. (2022, joulukuu 14). SDP: kotitalouksille hintakatto alle 20 senttiin / kWh – esitys herätti kummastusta eduskunnassa. Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3d519a38-0f48-4229-bb59-ddf65ee7d390
7. Palomaa, A. (2022, joulukuu 19). Näillä kolmella keinolla hallitus aikoo helpottaa kansalaisia sähkölaskuissa. Yleisradio. https://yle.fi/a/74-20009370
8. Kosola, L. (2022, joulukuu 19). Marinin mukaan ministeriöllä oli koko syksy aikaa valmistella sähkötukia – korkea virkamies eri linjoilla: ”Rykäistiin viikossa”. Yleisradio. https://yle.fi/a/74-20009479
9. Hemmilä, I. (2022, joulukuu 27). Marin väitti ministeriön työstäneen sähkötukia koko syksyn – TEM:in virkamies: Toimeksianto tuli joulukuun puolivälissä. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009290995.html
10. Lehto, M. (2022, joulukuu 29). Sähkön hintakattomallit olivat täysin levällään – risuja niin Lintilälle kuin Marinille. Ilta-Sanomat. https://www.is.fi/politiikka/art-2000009294673.html
11. Eduskunta. (2023, helmikuu 27). Eduskunta hyväksyi väliaikaisen sähköhyvityksen, sähköalan voittoveron ja virvoitusjuomaveron muutoksen. https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Eduskunta-hyvaksyi-valiaikaisen-sahk%C3%B6hyvityksen,-sahkoalan-voittoveron-ja-virvoitusjuomaveron-muutoksen.aspx
12. Valkoinen talo. (2002, syyskuu 17). Presidentin puhe opetuksesta amerikkalaisessa historiassa ja kansalaiskasvatuksessa. https://georgewbush-whitehouse.archives.gov/news/releases/2002/09/20020917-7.html
13.  Kervinen, E. (2022, toukokuu 4). Kunnallisvaaleista povataan etätapahtumavaaleja, kun digiloikka on jo tehty – ”Tämä on ollut iso muutos”. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006491693.html
14. Liptak, K., & Klein, B. (2020, heinäkuu 30). Trump floats delaying election despite lack of authority to do so. CNN. https://edition.cnn.com/2020/07/30/politics/trump-delay-election-no-authority/index.html
15. Kiuttu, S. (2021, helmikuu 5). Kansliapäällikkö vahvistaa, että oikeusministeriön virkamiehet esittivät kuntavaalien siirtoa. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007784867.html
16. Sutinen, T. (2021, maaliskuu 6). Näin tapahtui täyskäännös: THL:n Mika Salmisen synkkä arvio muutti kuntavaalien tilanteen täysin, kun puolueet ja oikeusministeri kokoontuivat perjantaina. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007845180.html
17. Koskinen, M. (2021, maaliskuu 6). Kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle – PS vastusti loppuun saakka. Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fd92a934-7442-4963-9b6d-4caf5b0fa7f0
18. Kumpula, J. (2021, maaliskuu 10). Sanna Marin MTV:lle THL:n kauhuskenaarioista: “Ne voivat Suomessakin olla todellisuutta” – pääministeri uskoo, että Suomi kestää kuntavaalien siirron. MTV. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sanna-marin-mtv-lle-thl-n-kauhuskenaarioista-ne-voivat-suomessakin-olla-todellisuutta-paaministeri-uskoo-etta-suomi-kestaa-kuntavaalien-siirron/8086586#gs.48dqlo
19. Eduskunta. (2021, maaliskuu 12). Hallituksen esitys kuntavaalien siirtämisestä annettiin eduskunnalle. https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Hallituksen-esitys-eduskunnalle-laiksi-vuoden-2021-kuntavaalien-siirtämisesta-annettu-eduskunnalle.aspx
20. Quint, F. (2020, huhtikuu 10). Fauci: Coronavirus immunity cards for Americans are ‘being discussed’. Politico. https://www.politico.com/news/2020/04/10/fauci-coronavirus-immunity-cards-for-americans-are-being-discussed-178784
21. CNA. (2020, huhtikuu 3). Britain looking at COVID-19 immunity certificates but more research needed. https://web.archive.org/web/20201004153050/https://www.channelnewsasia.com/news/world/coronavirus-covid-19-united-kingdom-immunity-certificate-12604182
22. Sherwood, D. (2020, huhtikuu 30). In reversal, Chile says coronavirus release certificates will not prove immunity. https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-chile/in-reversal-chile-says-coronavirus-release-certificates-will-not-prove-immunity-idUSKBN22B2ZY/
23. Turak, N. (2021, tammikuu 15). Israel is launching Covid immunity passports. Here’s what they allow you to do. https://www.cnbc.com/2021/01/15/israel-is-launching-covid-immunity-passports-for-vaccinated-citizens.html
24. Gråsten, H., Ristamäki, J., & Taleva, K. (2021, huhtikuu 7). Orpo haluaa rokotepassit, joilla pääsisi ravintolaan ja teatteriin – Marin tyrmää: “Kohtuutonta”. Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/31ef29af-f865-4a85-9b1e-dde43b4e389a
25. Henley, J. (2021, elokuu 27). Denmark to lift all remaining Covid restrictions on 10 September. https://www.theguardian.com/world/2021/aug/27/denmark-to-lift-all-remaining-covid-restrictions-on-10-september
26. Kinkartz, S. (2021, kesäkuu 10). Germany introduces digital COVID pass. Deutsche Welle. https://www.dw.com/en/germany-introduces-digital-covid-19-pass/a-57840431
27. Young, L. (2021, syyskuu 2). COVID-19 cases down after France introduced its vaccine passport — will the same happen in Canada? Global News. https://globalnews.ca/news/8162976/france-vaccine-passport-cases-covid/
28. Giuffrida, A. (2021, kesäkuu 22). Italy imposes ‘green pass’ restrictions on unvaccinated people. The Guardian. https://www.theguardian.com/world/2021/jul/22/italy-covid-19-green-pass-vaccinations-restrictions
29. Humphries, C. (2021, syyskuu 1). Ireland to drop almost all COVID-19 restrictions in October. Reuters. https://www.reuters.com/world/europe/ireland-drop-almost-all-covid-19-restrictions-october-2021-08-31/
30. Deutsche Welle. (2021, lokakuu 19). Bulgaria ottaa käyttöön vihreän Covid-sertifikaatin. https://www.dw.com/bg/българия-въвежда-зелен-ковид-сертификат/a-59550032
31. Koivisto, M. (2021, lokakuu 15). Eduskunta hyväksyi koronapassin äänin 105–33 – yökerhot ja ravintolat voivat ottaa käyttöön heti vuorokauden vaihtuessa. Yleisradio. https://yle.fi/a/3-12145596
32. Muhonen, T. (2022, tammikuu 28). THL ei enää kannata koronapassia eikä myöskään sen muuttamista rokotepassiksi: ”Vakava haittavaikutus”. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008574640.html
33. Nurmi, L. (2021, tammikuu 4). Etanavauhdilla suomalaiset rokotetaan 11,5 vuodessa – hallitus ja STM epäonnistuivat rokotusten aloittamisessa. Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c5ea15d6-f856-4cd3-951c-e361e67c4ddd
34. Helsingin Sanomat. (2021, tammikuu 5). Koronavirusrokotuksissa ei ole varaa hidastella. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007721923.html

Huispauksessa se joukkue, joka nappaa siepin saa sataviisikymmentä pistettä ja päättää pelin. [1] Sataviisikymmentä pistettä on niin naurettavan suuri määrä, että maalien tekeminen menettää järkensä. Kaikki resurssit tulisi käyttää siepin nappaamiseen. Sieppisääntö tekee huispauksesta vähemmän mielenkiintoisempaa katsottavaa. Yleisöä kiinnostaa vain se saako Harry Potter siepin kiinni vai ei.

Usein politiikan keskusteluissa törmään samankaltaiseen sääntöön. Viisastelija voi käyttää tiettyjä temppuja, joista yleisö palkitsee hänet sadalla viidelläkymmenellä pisteellä. Kikka myös aina lopettaa keskustelun.

Esimerkiksi jos Juho ja Jenni väittelevät siitä, että saako ruuhka-aikaan junassa mässäillä eväitä. Juho voi sanoa, että junassa syöminen ei ole laitonta. Juho siis rivien välistä väittää, että hänen etiikkansa on täysin Suomen lain mukaista. Mitä Jenni voi siihen sanoa? Keskustelu on ohi. Juho sai kaikki pisteet.

Ainoastaan jos Juho ei aidosti olekaan sitä mieltä, että Suomen laki kuvaa hänen moraalin tajuaan, voi Jenni jatkaa keskustelua. Jenni voi silloin sanoa, että junassa syömisen laillisuudella ei ole mitään merkitystä. Vain sillä on merkitystä löytävätkö he yhteisen etiikan säännön, joka vastaisi kysymykseen. Tähän lopputulokseen voidaan päästä vain jos Juhon aikaisempi väittämä oli pelkkä vahinko tai epärehellinen kikka. Saako Jenni sotkun selvittämisestä  tasoittavan sataviisikymmentä pistettä? Tuskin.

Juho voi jatkaa viisasteluaan ja käyttää toista kikkaa. Hän voi kysyä Jenniltä, että pitäisikö junassa syövän sitten kuolla nälkään. Juho siis väittää, että on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: joko eväiden syöminen ruuhka-aikaan junassa on täysin oikein tai matkustajan on kuoltava nälkään. Jennin on hyväksyttävä tuhansien ihmisten epäsuora murhaaminen, jos hän haluaa jatkaa keskustelua. Tai sitten Juho ei tarkoittanut sanomaansa. Annetaan Juholle vielä kerran anteeksi. Harmi, että Jenni on nyt kolmesataa pistettä jäljessä.

Viimeiseksi Juho pohtii mitä syöminen edes tarkoittaa. Voihan purukumia pureskella junassa. Missä meneekään raja purukumin ja seitsemästä ruokalajista koostuvan  aterian välillä? Jenni ei voi sitä rajaa vetää, joten vastausta keskusteluun ei ole. On aika siis vaihtaa aihetta. Vai tarviiko Jennin erotella hiekkahiput toisistaan? Riittäisikö Juholle maalaisjärkeen vetoava erotus? Voi olla, että Juholla ei ole puhtaita jauhoja pussissaan.

Onneksi lähes aina viisastelijat käyttävät kikkojaan vahingossa. Näin kävi Helsingin Sanomien Salla Vuorikoskelle. [2] Keskustelu syttyi kun marraskuussa joukko ulkoministeriön henkilökuntaa suuttui Suomen päätökselle jättäytyä äänestämättä Palestiinan ja Israelin välisen tulitauon puolesta. [3] Kuultuaan uutisen he kirjoittivat kirjeen pomolleen Elina Valtoselle. [4] Kirjeessään he vaativat Suomea kannattamaan tulitaukoa. Heidän suuttumuksesta taas pillastuivat politiikan seuraajat. Perinteen mukaan virkamiehet eivät hyväksikäytä asemaansa aktivismiin. Samalla tavalla kuin äiti kieltää politiikasta puhumisen ruokapöydässä, perinteiden mies murahtaa kun politiikkaa harjoitetaan toimitustehtävässä. Ei ihme siis, että Elina Valtonen rypisti kulmiaan kirjeen saatuaan. Uuden mantran mukaan hän joutuisi ensin vääntämään politiikkaa vaalikampanjassaan, sitten hallitusneuvottelussa, sen jälkeen valiokunnassa, vielä eduskunnassa ja lopuksi kesäharjoittelijan kanssa konferenssihuoneessa. Toisaalta demokratia toimii sitä paremmin mitä enemmän sen harjoittajia on. Tätä ongelmaa Uutisraportin väki lähti puimaan, mutta keskustelu töksähti viisasteluun.

Ensimmäiset kaksi kikkaa ovat seuraavassa transkriptiossa:

Salla on aivan oikeassa, että Suomessa virkamiehillä on laajempi sananvapaus kuin yksityissektorilla työskentelevillä. Virkamies saa kirjoittaa ja allekirjoittaa adressin esimiehelleen. Harmi, että kysymys ei ollut saako niin tehdä, vaan pitäisikö niin tehdä. Olo on sama kun kysyin tyttöystävältäni viime lauantai-iltana, että käykö hänelle jos lähden kaverin kanssa baariin. Hän vastasi, että kyllä minä saan mennä. Ei kukaan minua estä.

Salla tekee ihan oikean jatkopäätelmän. Jos virkamies ei saa ilmaista itseään, hänellä ei saa olla mielipidettä. Kuuntelijana tiedän, että virkamiehen pitäisi pystyä kertomaan oma mielipiteensä, joten hänen pitäisi kirjoittaa kirje Elinalle. Minun taas pitäisi pystyä viettämään aikaa kavereiden kanssa, joten minun pitää lähteä baariin. Selitys ei tyttöystävälleni kelpaa. Alkuasetelma on väärä. Virkamiehellä voi olla mielipide, mutta pitääkö hänen käyttää virkamiesasemaansa edistääkseen poliittisia tavoitteitaan. Minä saan mennä baariin, mutta minun pitäisi viettää lauantai-ilta tyttöystäväni kanssa. Salla huijasi minua kakkoskikallaan ajattelemaan, että on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: joko virkamiehellä ei saa olla omia mielipiteitä tai sitten hänen pitää käyttää kaikki keinot mitkä hyvänsä edistääkseen tavoitteitaan.

Onneksi Anna-Keski-Heikkilä tajuaa, että mielipide ei ole sama asia kuin aktivismi. 

Minusta on hyvä, että Salla ymmärtää jakaa kysymyksen pieniin pureskeltaviin paloihin. Vielä parempi olisi, jos hän vastaisi kysymyksiinsä. Kysymykseen vastaaminen toisella kysymyksellä ei ole varsinaisesti kikkailua. Tätä tyttöystäväni ei millään tunnu ymmärtävän. Olin eteisessä kun tyttöystäväni sai minut kiinni. Hän kysyi, että olenko oikeasti lähdössä. Vastasin, että on toinen asia kysyä onko salaa ulos hiipiminen fiksua, mutta täysin eri kysymys on rikonko jonkinnäköistä “lojaalivelvoitetta.” Hauskinta oli, että hän itse vastasi kikalla. Nimittäin hän kysyi etten vain tapaisi ex-tyttöystävääni baarissa. Ha haa! Kysymykseen ei voi vastata toisella kysymyksellä.

Lopulta Salla turvautuu vanhaan “mitä onkaan politiikka” kikkaan. Rivien väliin Salla on piilottanut aiemman kikan: jos Anna ei pysty tarkalleen osoittamaan politiikan alkua ja loppua, ei kirjeen allekirjoittajia voida tuomita. On taas vain kaksi vaihtoehtoa: joko politiikan raja on selkeä ja sen perustein kirjeen kirjoittajat voidaan podcastissa tuomita tai raja ei ole selkeä ja tuomio estäisi virkamiehiä esittämästä omia mielipiteitään. Joko pettämisen ja kaveri tapailun välillä on selkeä raja ja en voi lähteä tai raja on liian epämääräinen ja kaikki on sallittua. Onneksi tätä tyttöystäväni ei tiennyt. Minun harmiksi hän kyllä tiesi rajan, jossa reisiluun laskimo yhdistyy yhteiseen suolilaskimoon. 

Kuulen kuinka Anna tajuaa keskustelun alussa, että jotain on väärin. Hän vielä painottaa kysymyksessään masinoidun kirjeen ja mielipiteen tuomisen eroa. Keskustelun vuoksi ero on yllättävän helppo piirtää. Anna olisi voinut piirtää sen virka-aikaiseen ja vapaa-aikaiseen aktivismiin. Salla olisi varmasti löytänyt erikoistapauksia, mutta sekin keskustelu olisi ollut paljon tuottavampaa. Silloin Salla ja Anna olisivat joka puheenvuoro päässet lähemmäksi yhteistä etiikan sääntöä, joka vastaisi kysymykseen pitäisikö virkamiehen käyttää virkaansa poliittiseen aktivismiin. Koska kikan temppu on vain huiputtaa yleisöä ja sammuttaa keskustelu, ei show etene mihinkään.

Harmaan alueen kikkailu ei Sallalle riittänyt. Kaiken kukkuraksi hän poimii kaksi täysin merkityksetöntä esimerkkiä. Hän huomauttaa, että virkamiesten tulisi pystyä varoittamaan poliittisen päätöksen haittavaikutuksista Suomelle. Näinhän kirjeen kirjoittajat ja entinen konsulipäälikkö Pasi Tuominen vain tekivät. Ensinnäkin Pasi Tuominen ei itse halunnut tehdä päätöstä Al-Hol lasten kotiin tuomisesta, vaan vaati valtioneuvostoa päättämään. Hän ei nimenomaan halunnut osallistua politiikkaan. Juuri kuten perinne kehottaa. Toiseksi Suomen tulitaukoäänestyksessä valtioneuvosto oli jo päättänyt linjansa. Kirjoittajien mukaan vetoomuksen tehtävä oli kääntää Suomen kelkka eikä varoittaa mahdollisista haittavaikutuksista. Kun Sallaa hitusen verran tökitään vastaamaan, avaa hän sarjatulen ja hukuttaa keskustelun kikkoihin.

Kikka on osuva termi, koska sen toimivuus perustuu vastapuolen huomioon. Maradonalta saa pallon pois, jos puolustaja tajuaa kikan tarpeeksi ajoissa. Yhtälailla väittelijän on huomattava viisastelu ajoissa. Kikan huomaa helposti, jos pitää kirjaa mitä kummankin osapuolen on todistettava. Silloin on aina askeleen edellä ja on helppo huomata kun vastapuoli kääntyy väärälle raiteelle. On myös yhtä tärkeää huomata oma kikkailu.

Nimittäin kaikki kikkailevat. Harva tekee sitä tahallaan. Emme kikkaile koska voimme, kikkailemme koska siitä palkitaan sataviisikymmentä pistettä. Siepistä saa edelleen naurettavan paljon pisteitä. Siihen en voi vaikuttaa, mutta voin olla antamatta viisastelijalle pisteitä. Silloin kikkailu loppuu.

Viittet:

[1] Harry Potter Fandom. (2023, Tammikuu 15). Quidditch. Harry Potter Wiki. https://harrypotter.fandom.com/wiki/Quidditch

[2] Vuorikoski Salla, Junkkari Marko & Keski-Heikkilä Anna. (2024 Tammikuu 11). Gaza-kirje, Anna-Maija Henrikksonin virhe, Tiktokin synnit. [Audio podcast jakso]. Uutisraportti Podcast. Helsingin Sanomat. 11.1.2024: Gaza-kirje, Anna-Maja Henrikssonin virhe, Tiktokin synnit – Uutisraportti podcast | Podcast on Spotify

[3] Paukkeri Marica & Toivonen Terhi. (2023 Lokakuu 28). Suomi äänesti YK:ssa tyhjää Gazaan tulitaukoa vaativassa päätöslauselmassa – Orpon mukaan linja on johdonmukainen. Yle. Suomi äänesti YK:ssa tyhjää Gazaan tulitaukoa vaativassa päätöslauselmassa – Orpon mukaan linja on johdonmukainen | Kotimaa | Yle

[4] Ristamäki Juha & Liski Jarno. (2024, Tammikuu 10) Tässä kohuttu kapina kirje sanasta sanaan. Iltalehti. Tässä on kohuttu kapinakirje sanasta sanaan (iltalehti.fi)

[5] Karvala Kreeta. (2024 Tammikuu 10). Nyt puhuu ulkoministeriöstä kapinakirjeen saanut Elina Valtonen: “Vakava syytös, ei pidä paikkansa.” Iltalehti. Nyt puhuu ulkoministeriöstä kapinakirjeen saanut Elina Valtonen: ”Vakava syytös, ei pidä paikkaansa” (iltalehti.fi)

This image was created with Stable Diffusion AI. I added another image a the end of the article as a bonus!

Sanna Marin declared that she wouldn’t seek another term as the leader of the Social Democrats. [1] This decision sparked a hope for a purple cabinet. [2] From what I gather there are three arguments supporting this notion, none of which I find convincing.

The most popular idea is that the animosity for Marin by the National Coalition is keeping Petteri Orpo from seriously considering an alliance between the two parties. Now when Marin is stepping down from leadership, the Social Democrats can elect a more amicable leader. Granted there were many heated moments between Marin and Orpo during the campaign. [3] Orpo’s rhetoric has a certain quality that uniquely triggers Marin. However, the issues never stemmed from a personal grievance. Orpo has every incentive to keep the Social Democrats at the negotiation table. The more legitimate the threat is of allying with the Social Democrats, the more leverage Orpo has on the Finns party. To throw such an advantage away due to personal issues seems unusually immature of Orpo.

The more pragmatic argument I’ve heard is that a coalition between the Social Democrats and the National Coalition with the help of the Green League and the Swedish People’s Party of Finland is stronger than the bourgeois alternative. The purple cabinet would have 113 seats, which is five seats more than the right-wing alternative would have. [4] Five seats is not a significant difference, which is why this argument is bolstered with the notion that the Finns Party is not as disciplined as the Social Democrats are. Fair enough. The Finns party just recently broke apart during its last stay in Juha Sipiläs cabinet and their voters are more volatile. [5] However, if you roughly divide the purple cabinet into left and right sides you find that the Social Democrats and the Green League control 56 seats and the National Coalition and the SPP control only one seat more. Couple this with the fact that the Swedish People’s Party of Finland is liberal on social issues making this alliance more magenta than purple. The National Coalition ran essentially on an austerity ticket. They do not have enough power to make the Social Democrats give in.

The most interesting argument is that Marin shadows the path of Paavo Lipponen. First, I must admit being conceited since this argument is my continuation from the fascinating point made by Ranne Aunimo. [6] He compared the happenings of Marin to a former prime minister Paavo Lipponen. There in fact are many similarities between Lipponen during the 2003 election and Marin now. Both prime ministers succeeded in strengthening their parties during their terms but failed to win first place. Paavo Lipponen also had quarrels with the first-place winner Anneli Jäätteenmäki. Even though he was the party leader at the time he did not join his peers in Jäätteenmäki’s cabinet, but instead was chosen to be the speaker of the parliament. History could repeat here.

The two couldn’t reconcile their differences giving precedence to think the same might happen with Marin and Orpo. However, I would argue that the Social Democrats had a much more similar platform with the Centre Party then than they have now with the National Coalition. Furthermore, there was a thirteen-seat difference between the second and the third place making the coalition between the Centre Party and the Social Democrats that much more attractive. There truly wasn’t another choice to consider.

Even if there is no rationale for forecasting an alliance between the National Coalition and the Social Democrats, I do hope for it. I think it would be healthy for the nation to clean its own mess together. Come June I’m either correct or I’ll have a cabinet I’m satisfied with. I win either way.

References:

[1]     Lakka, P & Tikkala, H (2023, April 5)  Sanna Marin jättää SDP:n puheenjohtajuuden syyskuun puoluekokouksen jälkeen. Yleisradio. Sanna Marin jättää SDP:n puheenjohtajuuden syyskuun puoluekokouksen jälkeen | Yle Uutiset

[2]    There were several places where I came across this notion. I don’t seem to be alone in feeling this way:

• Viljanmaa, T (2023, April 5) Analyysi: Marinin ratkaisu palauttaa sinipunan peliin. Kainuun Sanomat. Analyysi: Marinin ratkaisu palauttaa sinipunan peliin | Kainuun Sanomat

• Luukka, T (2023, April 5) Marinin ilmoitus ei muuttanut tilannetta: Perusporvari­hallitus on todennäköisin. Marinin ilmoitus ei muuttanut tilannetta: Perusporvarihallitus on todennäköisin – Politiikka | HS.fi

•  u/Rip_natikka. “Sdp | Sanna Marin jättää Sdp:n puheenjohtajuuden syksyllä – suora lähetys käynnissä.” Reddit, 2023 April 5. Sdp | Sanna Marin jättää Sdp:n puheenjohtajuuden syksyllä – suora lähetys käynnissä : Suomi (reddit.com)

[3]    There are countless of examples, but here are the most notable clashes:

• Keski Heikkilä, A (2022, October 13) Petteri Orpo SK:lle: Sanna Marin ja Annika Saarikko ”kiljuivat” tv-väittelyssä. Helsingin Sanomat. Petteri Orpo SK:lle: Sanna Marin ja Annika Saarikko ”kiljuivat” tv-väittelyssä – Politiikka | HS.fi

• Junkkari, M (2023 April, 2) Suomessa vaaliväittelyissä ei väitellä – viime viikolla konsensushipsuttelu murtui. Helsingin Sanomat. Suomessa vaaliväittelyissä ei väitellä – viime viikolla konsensushipsuttelu murtui – Sunnuntai | HS.fi

• Julkkunen, E (2023, March 30) Marinin käyttämästä sinimusta-sanasta tuli kiistakapula – tähän sillä on historiassa viitattu. Ilta-Sanomat. Sinimusta-sanasta tuli kiistakapula – tähän sillä on historiassa viitattu – Kotimaa – Ilta-Sanomat

[4]    Keski Heikkilä, A (2023, April 3) Perusporvari­hallitus voi syntyä myös ilman keskustaa – grafiikat näyttävät mahdolliset hallitus­pohjat. Helsingin Sanomat. Sinipuna vai perusporvarit? Grafiikat näyttävät mahdolliset hallituspohjat – Politiikka | HS.fi

[5]    Koivisto, M (2017, June 13) Perussuomalaisten ryhmä hajosi täysin – Timo Soini yli 20 lähtijän joukossa. Yleisradio.  Perussuomalaisten ryhmä hajosi täysin – Timo Soini yli 20 lähtijän joukossa | Yle Uutiset

[6]    Aunimo, R (2023, April 2) SDP teki Sanna Marinin johdolla Paavo Lipposet. Demokraatti. SDP teki Sanna Marinin johdolla Paavo Lipposet | Demokraatti.fi

Here’s the bonus image. Thanks for reading!